Veden puute

Jatkuvasta väestökasvusta johtuen yhä useammat ihmiset ympäri maailman kohtaavat veden puutetta. Mitä veden puutteella oikeastaan tarkoitetaan? Sillä ei tarkoiteta ainoastaan olemassaolevan veden määrää vaan myös sen saatavuutta ja laatua. Tarkastellaanpa ongelmaa yksityiskohtaisemmin: mikä aiheuttaa veden puutetta ja mitä toimenpiteitä meidän tulee tehdä muuttaaksemme kehityksen suuntaa?

Arviolta 70 % maapallon pinta-alasta on veden peitossa, mutta vesivaroista alle 3 % on makeaa vettä. Kaksi kolmasosaa siitä on varastoituneena jäävuoriin ja jäätiköihin tai se on erittäin saastunutta, jolloin vettä ei ole saatavilla tai se ei sovellu ihmisen käyttöön. Koska puhtaan ja turvallisen veden saatavuus on olennaista juomisen, sanitaation, ruoan tuotannon sekä sairauksien hoitamiseen ja ennaltaehkäisemisen kannalta, veden käytön vähentäminen ja vastuullinen hallinta ovat kriittisen tärkeitä ihmiselämälle.

Nykytilanteeseen johtaneet syyt

Maapallon 7,8 miljardista ihmisestä noin 1,1 miljardilla ei ole vettä saatavilla ja 2,7 miljardia kamppailee veden puutteen kanssa vähintään kuukauden ajan vuodessa. Lisäksi melkein kolme neljäsosaa luonnonkatastrofeista viimeisten parin vuosikymmenen aikana ovat liittyneet veteen. Tulvat ja kuivuudet ovat vaikuttaneet yli kolmen miljardin ihmisen elämiin. Tulvien vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan vahinkoihin, joita ne aiheuttavat kaikille elollisille, maaperälle ja rakennetulle ympäristölle. Ne estävät turvallisen veden saatavuutta, mikä saattaa ensin vaikuttaa epäloogiselta, mutta tulvat saastuttavat vesivaroja. Mami Mizutori, YK:n pääsihteerin erityisedustaja, joka vastaa katastrofiriskien vähentämisestä, toteaa: ”Kuivuudesta on tulossa seuraava pandemia, eikä sen parantamiseen ole olemassa rokotetta.”

Veden puutteen ensisijaiset syyt ovat väestönkasvu, maatalous ja saasteet. Kasvava väestö tarvitsee vettä, mikä tarkoittaa sitä, että kysyntä kasvaa jatkuvasti. Myös ruokaa tarvitaan yhä enemmän ja sen tuotanto kuluttaa kohtuuttomasti vesivaroja, aiheuttaa vedenhukkaa tehottomalla käytöllä ja lisää vesistöjen saastumista. Nämä kolme syytä ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa ja osaltaan myötävaikuttavat suurempaan ongelmaan: ilmastonmuutokseen.

Maailman sää- ja vesiolosuhteet ovat jo muuttuneet – ja muuttuvat jatkuvasti – aiheuttaen kuivuutta ja tulvia kuten edellä jo mainittiin. Kun vettä ei käytetä vastuullisesti, se edistää ilmastonmuutosta, jolloin kohtaamamme haasteet vain kasvavat yrittäessämme toteuttaa vastuullista veden käytön hallintaa. Ongelma voidaan ratkaista ainoastaan yhteistyöllä.

Ensin tulee tiedostaa ongelma, ennen kuin siihen voidaan löytää ratkaisu. Se saattaakin meidät perimmäiseen ongelmaan, joka on tiedon puute. Vaikka kestävästä kehityksestä on tulossa prioriteetti kaikkialla maailmassa, keskitymme vain jäykästi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Veden hukkakäytön valtavat säästömahdollisuudet jäävät liian usein huomiotta, kuten myös lämmittämisestä sekä meri- ja jätevesien puhdistamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Lataa nyt

Maailmanlaajuinen yhteistyö ja kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) saivat alkunsa Rio de Janeirossa vuonna 2012 pidetystä YK:n kestävän kehityksen konferenssista ja ne otettiin käyttöön vuonna 2015. Niiden tarkoitus on poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta, suojella planeettaamme ja varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikki ihmiset saavat elää rauhassa ja menestyä. Kullakin 17:a tavoitteesta on omat keskeiset tavoitteensa, jotka liittyvät toisiinsa: toiminta yhdellä osa-alueella vaikuttaa toisiin alueisiin. Vaikka ainoastaan SDG 6 koskee puhdasta vettä ja sanitaatiota, muita tavoitteita ei voida saavuttaa ottamatta huomioon vettä.

Vuonna 2018 YK julisti vesitoimien vuosikymmenen alkaneeksi saadakseen huomion keskittymään veteen ja sen ratkaisevaan asemaan kestävässä kehityksessä sekä aktivoidakseen toimintaa, joka edistää vesivarojen hallintaa. Veteen keskittyvä huomio ja toiminta laahaavat yhä jäljessä.

”Kestävän kehityksen tavoite SDG 6 on pahasti hakoteillä estäen 2030 toimintaohjelman edistymistä, ihmisoikeuksien toteutumista sekä rauhan ja turvallisuuden saavuttamista maailmanlaajuisesti. Maapallon vesivaroja uhkaavat yhtäältä kasvava veden kysyntä ja käyttö ja toisaalta vesistöjen ja niihin liittyvien ekosysteemien heikentyminen ilmastonmuutoksen, saasteiden ja muiden uhkien seuraksena”, painotti YK:n pääsihteeri António Guterres heinäkuussa 2020. ”Vesi- ja sanitaatiokriisi vaativat kokonaisvaltaista, järjestelmällisestä ja monialaista toimintaa.”

UN-Water lanseerasi SDG 6:a koskevan maailmanlaajuisen nopeutetun toimintaohjelman veteen ja sanitaatioon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen mukaan toimintaa ohjaavat viisi niin sanottua kiihdytintä: optimaalinen rahoitus, data ja tiedot, kapasiteetin kehittäminen, innovaatio ja yhteistyökykyinen hallinto. Jokaisen niistä tulee tehdä osansa.

Mitä kiinteistöala voi tehdä taistelussa veden puutetta vastaan? Tarkastelemme ensin, mitä yhteyksiä sektorilla ja vedellä on keskenään.