Kiinteistöissä kaukolämpöä tarvitaan kesäkuukausina lähes yksinomaan käyttöveden lämmittämiseen. Niin liikehuoneistoissa kuin asunnoissa lämmintä vettä tarvitaan ympäri vuoden. Veden käyttäjänä sinä voit vaikuttaa siihen, paljonko kustannuksia veden lämmittämisestä syntyy vähentämällä vedenkulutustasi.
Suomalainen kerrostaloasuja kuluttaa päivittäin keskimäärin 130 litraa vettä. Kulutustottumukset kuitenkin vaihtelevat käyttäjien välillä siten, että kulutuksen vaihteluväli voi olla kaikkea alle 50 litrasta yli 800 litraan vuorokaudessa. Kulutetusta vedestä noin kolmannes on lämmintä vettä. Suihkussa lämmintä vettä taas kuluu kaksi kolmasosaa kulutetusta vedestä. Myös kesällä vesi täytyy lämmittää käyttöä varten. Meistä jokaisen on helppo vaikuttaa siihen, paljonko lämmintä vettä käytämme.
SUIHKUSSA AIKA ON RAHAA
Suihku on kodin suurin vesijuoppo ja energiasyöppö. Nykynormien mukaisen suihkun virtaus on 12 litraa minuutissa. Kymmenen minuutin suihku vie siis 120 litraa vettä, jos suihku on koko ajan auki. Tuosta määrästä noin 60 % on lämmintä vettä. Suihkussa kannattaa siis välttää turhaa veden juoksutusta: pidä suihkukäynnit lyhyinä ja sulje hana saippuoinnin ajaksi.
TARKISTA SUIHKUSI
Myös suihkulaitteiden tyypillä ja kunnolla on iso rooli vedenkulutuksessa. Norminmukaisen suihkun virtaama on edellä mainittu 12 litraa minuutissa. Säästömalleissa virtaama on vain 8–9 litraa minuutissa. Vanhat suihkut ja isot kattosuihkut laskevat vettä läpi huomattavasti reilummin, jopa 18–20 litraa minuutissa.
SAUNOESSA VESI MAKSAA ENEMMÄN KUIN SÄHKÖ
Koska sähköstä on totuttu maksamaan kulutuksen mukaan, on moni tottunut kiinnittämään vedenkulutuksen sijaan huomiota sähkönkulutukseen. Siksi sähkösaunaa pidetään suurena energiasyöppönä, jota lämmitetään säästeliäästi.
Totuus kuitenkin on, että tavallisen perheen suihkut maksavat yleensä huomattavasti enemmän kuin saunan lämmitys. Kolmihenkinen perhe käyttää noin 70 000 litraa lämmintä vettä vuosittain. Sen lämmittämiseen kuluu noin 4 000 kilowattituntia energiaa. Tavallisen sähkösaunan lämmittäminen kahdesti viikossa kuluttaa noin 600 kWh energiaa vuodessa. Toisin sanoen, tavallisen perheen suihkuttelu vie noin tuplasti enemmän energiaa kuin sähkösaunan lämmittäminen päivittäin.
Vettä on turha juoksuttaa myöskään pesualtaalla. Sulje siis hana kun
Hana kannattaa sulkea, kun et tarvitse vettä. Vesi on tarpeen vain partahöylän huuhtelussa, kasvojen pesussa sekä hammastahnan purskuttelussa – ja silloinkin kannattaa käyttää hammasmukia.
EI OLE IHAN SAMA MILLAISELLA PÖNTÖLLÄ ASIANSA HOITAA
Keskivertosuomalainen käy vessassa 5–7 kertaa päivässä, ja wc:n huuhteluun kuluu vuodessa vettä keskimäärin 20 000 litraa per henkilö. Käytännössä noin neljännes suomalaisen käyttämästä vedestä menee vessasta alas. Ei siis ole ihan sama millaisella pöntöllä asiansa hoitaa.
Tavallinen, yhdellä nupilla varustettu wc-istuin käyttää noin 6 litraa vettä yhteen huuhtelukertaan. 1970-luvulta peräisin oleva vanhanmallinen wc-pönttö käyttää huuhteluun 9 litraa vettä per vetäisy. Uusimmat, kaksoisnupilliset säästömallit käyttävät isompaan huuhteluun 4 litraa ja pieneen huuhteluun 2 litraa vettä.
Uusi pönttö kuluttaa siis parhaimmillaan vain neljänneksen vettä verrattuna vaikkapa 1970-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon alkuperäiseen istuimeen. Kannattaa siis vaihtaa vanhat pöntöt uusiin ja huuhdella tarpeen mukaan, kun vessassa on nykyaikainen wc-istuin.
TISKAAMINEN KÄSIN KULUTTAA 50–150 LITRAA VETTÄ
Uusimmat A-luokan astianpesukoneet kuluttavat yhdellä pesukerralla noin 10–12 litraa vettä. Säästöohjelmilla kulutus jää jopa alle kymmenen litran per pesukerta. Sähköä yhteen pesukertaan menee noin 1 kilowattitunti (eli saman verran kuin 2,5 minuutin suihkun lämpimän veden lämmitykseen). Hieman vanhempi tiskikone käyttää yhdellä pesukerralla 15–20 litraa vettä.
Työtehoseuran tutkimuksen mukaan saman astiamäärän tiskaaminen käsin kuluttaa 50–150 litraa vettä pesutavasta riippuen. Eniten vettä kuluttava tapa on sekä pestä että huuhdella astiat juoksevalla vedellä.
Säästeliäskin käsin tiskaaja kuluttaa siis vettä noin viisinkertaisen määrän nykyaikaiseen astianpesukoneeseen verrattuna. Ja lämpimän veden käyttö tiskatessa kuluttaa myös energiaa enemmän kuin koneella tiskaaminen. Konetiskaaminen on siis selvästi taloudellisempaa kuin käsin tiskaaminen, jopa hieman vanhemmalla tiskikoneella.
Lähde: Työtehoseura
PYYKINPESUSSA VESI MAKSAA ENEMMÄN KUIN SÄHKÖ
Uudet A-luokan pyykinpesukoneet kuluttavat vettä noin 60 litraa per pesukerta. Vanhat, esimerkiksi 1980-luvun konemallit käyttävät pesukertaan yli kaksinkertaisen määrän vettä, noin 130 litraa per pesukerta. Myös energian kulutuksessa on uusien ja vanhojen koneiden välillä merkittävä ero. Uudet koneet kuluttavat energiaa reilun kilowattitunnin yhteen pesukertaan, vanhat noin 50 % enemmän.
Valitse pesukone tarpeesi mukaan, jotta et joudu pesemään vajaita koneellisia. Vaikka pyykinpesukone käyttää vain kylmää vettä, kuluu pyykinpesussa enemmän rahaa veteen kuin sähköön. Uudella koneella yhden koneellisen sähkö maksaa noin 10 senttiä ja vesi 16 senttiä.
LORISEVIIN VESSANPÖNTTÖIHIN PITÄÄ REAGOIDA HETI
Pieneltä ja harmittomalta tuntuva vuoto hanassa tai wc-pöntössä voi käydä äkkiä erittäin kalliiksi. Ompelulangan kokoinen vuotokohta esim. hanassa valuttaa vettä hukkaan noin 30 000 litraa vuodessa. Yksi tasaisesti vuotava wc-istuin taas saattaa valuttaa vettä viemäriin 200 euron viikkovauhtia – vuodessa ylimääräistä laskua tulee siis 10 000 euroa!
Tiputtaviin hanoihin tai jatkuvasti loriseviin vessanpönttöihin pitääkin reagoida heti ja ilmoittaa niistä isännöitsijälle tai huoltoyhtiöön. Muista myös, että vuotaneen veden hinnan maksaa asukas, ei taloyhtiö.
SMARTVATTEN HÄLYTTÄÄ VUODOISTA
Smartvatten auttaa vuotojen havaitsemisessa. Vesitehokkuutta edistävät teknologiset ratkaisumme hälyttävät havaitessaan riittävän pitkän yhtäjaksoisen kulutuksen tai poikkeaman vedenkulutuksessa. Smartvatten Verto-vedenmittausjärjestelmämme tuo vedenkulutusdatan läpinäkyväksi myös asukkaalle huoneistonäytön tai mobiilisovelluksen avulla. Kun oma vedenkulutus on tiedossa, on helppo tehdä vedenkulutusta vähentäviä vastuullisia valintoja. Näin luonto ja kukkaro kiittävät!
Uusimmat
