Vesilaskutus on murroksessa. Uudet säädökset, etäluettavat mittarit ja entistä vastuullisemmat asukkaat haastavat perinteiset toimintamallit. Smartvattenin ja Isännöintiliiton webinaarissa pureuduttiin siihen, miksi kulutusperusteinen vesilaskutus on sekä taloudellisesti että hallinnollisesti järkevä valinta – ja miten se tuo hyötyjä niin taloyhtiöille kuin isännöinnillekin.
Isännöintiliiton ja Smartvattenin yhteisessä webinaarissa vedenkulutustiedon asiantuntija Merja Lindell ja tutkimuspäällikkö Olli Rekonen pureutuivat vesilaskutuksen nykytilaan ja siihen, miten siirtyminen kulutusperusteiseen laskutukseen hyödyttää niin taloyhtiöitä kuin isännöitsijöitäkin.
Webinaarin ennakkokyselyssä selvisi, että yli puolet vastaajista hoitaa vesilaskutuksen jo kulutuksen mukaan vähintään kymmenessä taloyhtiössä – mutta lähes joka kymmenes ei vielä yhdessäkään. Tämä kertoo selvästi siitä, että muutos on käynnissä, mutta käytännöt vaihtelevat edelleen suuresti.
Katso lisää webinaaritallenteestamme
EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset kansalliset säädökset ovat jo ohjanneet taloyhtiöitä kohti huoneistokohtaista vedenmittausta. Vuodesta 2020 lähtien uudisrakentamisen ja putkiremonttien yhteydessä on edellytetty etäluettavien mittareiden asentamista. Samalla vesilaskutuksessa siirryttäisiin kulutukseen perustuvaan laskutukseen.
Vuoden 2022 alusta alkaen myös laskutuksen yhteydessä on ilmoitettava asukkaille veden kulutustiedot ja muut laskutuksen määräytymisen perusteet. Monelle isännöitsijälle tämä on tullut yllätyksenä – tietoisuus lainsäädännön yksityiskohdista kaipaa edelleen vahvistusta.
Vesilaskutukseen liittyy useita eri toimijoita: taloyhtiö, isännöitsijä, mahdollinen tilitoimisto sekä laitetoimittaja. Käytännössä isännöitsijä on usein hoitanut vesilaskutuksen operatiivisen puolen, mutta vastuu ei kuitenkaan kuulu isännöitsijälle – vaan taloyhtiölle.
Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) mukaan taloyhtiö on aina laskuttava taho silloin, kun vesilaskutus perustuu todelliseen kulutukseen. Taloyhtiön vastuulla on varmistaa, että käytössä olevat mittalaitteet soveltuvat käyttötarkoitukseensa, toimivat luotettavasti ja täyttävät mittalaitedirektiivin vaatimukset. Tämä tarkoittaa myös sitä, että taloyhtiön tulee huolehtia mittareiden kunnossapidosta niiden koko elinkaaren ajan.
Usein taloyhtiöissä oletetaan virheellisesti, että vastuu on isännöinnillä. Tällainen oletus voi johtaa riskeihin, mikäli mittarien toimivuutta ei seurata aktiivisesti tai järjestelmä ei täytä lain vaatimuksia. Siksi on tärkeää selkeyttää vastuunjako ja varmistaa, että laskutuksessa käytettävä data on tarkkaa ja ajantasaista – hoitaa vesilaskutuksen sitten isännöitsijä tai kolmas osapuoli.
- Vesilaskutusta toteutetaan Suomessa vielä monin eri tavoin. Yleisintä on kuukausittainen vesiennakko ja vuosittainen tasaus. Tämä tapa aiheuttaa usein yllätyksiä laskun suuruudessa, jos vaikkapa wc-istuin on jäänyt vuotamaan ja asukas saa tuhansien eurojen tasauslaskun, sanoo Lindell.
Webinaarissa esiteltiin neljä tapaa tehdä vesilaskutusta. Selkeästi suositeltavin malli on automatisoitu kulutusperusteinen laskutus, jossa asukas näkee oman kulutuksensa reaaliajassa esimerkiksi portaalin tai mobiilisovelluksen kautta. Kyselyssä 47 % osallistujista kertoi jo käyttävänsä tätä mallia. Ilmaan jää kuitenkin kysymys, tehdäänkö kulutuksen mukaista vesilaskutusta näissä tapauksissa kuitenkin tasauslaskukäytäntöä hyödyntäen.
Merja Lindell Smartvattenilta osoitti esimerkkien avulla, että vedenkulutuksen ja energian säästö on mahdollista saavuttaa ilman mittavaa putkiremonttia. Älykäs datankeruu ja siirtyminen kulutuksenmukaiseen ja asukkaalle läpinäkyvään vesilaskutukseen voivat tuoda jopa 30 % säästöt vedenkulutuksessa – ja samalla pienentyvät myös veden lämmittämiseen käytetyn energian kustannukset.
Webinaarissa painotettiin myös kumppanivalinnan merkitystä. Smartvatten tarjoaa kokonaispalvelun, jossa yhdistyvät laitteisto, asennus, mittarilukemien keruu ja laskutusratkaisut. Palvelu toimii myös kolmansien osapuolien mittareilla, ja siihen sisältyy käyttäjäystävällinen asukasportaali, joka tarjoaa näkymän vedenkulutukseen niin euroina kuin litroina.
Tärkeää on, että järjestelmä on helposti integroitavissa taloyhtiön muihin järjestelmiin ja isännöinnin prosesseihin – näin säästetään aikaa ja parannetaan asiakastyytyväisyyttä.
Lue Smartvattenin ratkaisusta!
Voiko raportoinnista laskuttaa osakasta? – Tämä on usein taloyhtiön ja isännöinnin välinen sopimusasia. Automatisointi on kuitenkin suositeltavaa, jolloin raportointia ei tarvitse tehdä käsin, jolloin kustannukset raportoinnista pysyvät minimaalisena.
Onko Smartvattenilta saatavilla avaimet käteen -palvelua? – Kyllä.
Voidaanko vedenkulutus mitata vanhoissa kohteissa ilman putkiremonttia? – Usein kyllä. Tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti.
Miten veden kuutiohinta määritellään? – Motivan ohjeistuksella se on helppo, ja Smartvattenilta saa tarvittaessa apua.
Säästöt - vedenkulutus ja energiankulutus laskevat
Läpinäkyvyys - asukkaat näkevät oman kulutuksensa
Oikeudenmukaisuus - kukin maksaa omasta vedestään
Tehokkuus - isännöinnin työ helpottuu, taloyhtiön talous selkeytyy
Vastuullisuus - vesitehokkuus on osa kestävää asumista
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Näytä kaikki artikkelitKoko kiinteistökannan vedenkulutuksen seuranta yhdestä näkymästä
VertoNordic Oy sulautuu Smartvatten Oy:hyn 1.1.2026 alkaen
Ikääntyvä vesijärjestelmä on uhka kiinteistöille
Kiinteistönomistaja – näin varaudut nousevaan veden hintaan
Vesilaitosten kustannukset ovat kasvussa - ikääntyvät verkostot tarvitsevat älykkäämpää hallintaa
WEBINAARITALLENNE Vedenkulutuslukemien hallinnointi Hausvisessa – helpotusta isännöitsijän arkeen
